10. lokakuuta 2014

Katso silmiin paholaisen

Hey
Haparoin ympäriinsä meidän keittössä. Avaan jääkaapin oven jo viidennen kerran, suljen sen, avaan sen. Ei suljen sen kuitenkin väärin, jos jotain jäikin huomaamatta. Maha murisee vaativaan sävyyn, mutten syö. En voi, en tahdo. En osaa. Annan jääkaapin oven olla kiinni, ja siirryn ikkunan eteen. Tuijotan ulkona käveleviä ihmisiä. Siellä sataa. Päätäni särkee, ja näkökenttä sumenee säännöllisesti. Pian sukellankin jo pää edellä mustaan samettiin.
Siirrän katseeni aurinkoon, ja tunnen sen sokaisevan valon. Lasken pilvet taivaalla, ja takerrun käteesi kiinni. Sinä söit eilen. Sinä oksensit eilen. Sinä söi lisää. Sinä oksensit uudestaan.
Silmissäni olet upeinta mitä maa päällään kantaa. Tuijotan sinua, kunnes ääriviivasi hörppäävät vahvan sinistä väriä. Naurattaa. Naurattaa. Naurattaa. Me nauretaan äänekkäästi suut ammollaan. Ja taas kerran tuntuu siltä, kun leijuisimme jossain tuolla taivaalla. Pilvien seassa, iloisesti kaukana kaikesta likaisesta. Hymyilen sinulle leveästi, ja sukkellan taas samettiin.



♥; Nea

22. kesäkuuta 2014

mäkkäri on meidän pyhäkkö

Hey

Paljonko maksaa kilo mansikoita ? En tiedä. Nyt tekisi mieli mansikoita. Sinäkin nyökyttelet vieressäni, haluat mansikoita. Sen sijaan, että lähtisimme noutamaan mansikoita, menemme parvekkeelle, ja sytytämme savukkeet. Enää ei tee mieli mansikoita, ei tee sinunkaan. 


Näytät tänään niin kaunillta. Muistutat minua talven kylmimmistä päivistä. Kun pakkanen nipistelee poskia, ja puut kimaltelevat. Sinun silmäsi kimaltavat. Sinä itket. Kyyneleesi kimaltavat. Mikään ei ole hätänä, mutta itket silti. En ymmärrä miksi. Minunkin silmäni kimaltavat. Halaamme pitkään, se tuntuu hyvältä. Mahtavalta oikeastaan. Voisin jäädä syliisi nukkumaan. Tuoksut mansikoilta, ihanilta suloisilta mansikoilta. Nyt mieleni tekee taas mansikoita.


Tanssitaan valojen alla. Nyt me lennämme, teemme ilmassa kauniita piruetteja. Olet niin ihana, niin ihana, etten voi käsittää kuinka voit sietää minun kaltaistani. Olen niin onnekas, niin onnekas, niin onnekas, että lennän tänä iltana korkeammalla kuin koskaan. Liity seuraani, ojennan käteni. Kurkottelen, ja nappaan kiinni sinun kätösistäsi. Nyt me lennämme korkeammalla kuin koskaan. Olemme uhkarohkeita, meitä naurattaa. Nauramme. Nauremme. Nauramme. Nauramme. Nauramme. Nauramme.
Tanssimme kattojen yläpuolella. Tänne eivät pedot yllä, olemme täällä turvassa. Katselemma pienen pieniä muurahaisia, jotka päivästä päivään liikkuvat kuin robotit. Ilman omaa tahtoaan. Meitä naurattaa. Nauramme lisää. Nauramme niin kauan, että naurumme vain hukkuu pois. Katoaa pois. Nyt voimme nukahtaa. Nyt on aika nukahtaa. Ja me nukumme. Ja me nukumme.

♥; Nea


21. kesäkuuta 2014

unelmat vie helvettiin, rakkaus syöksee kadotukseen

Hey

Kurkku tuntuu karhealta, samalta kuin sukan nurja puoli. Ilmassa on sateen tuoksu. Pimeys on hälvennyt ympäriltämme, mutta asuttanut kehoni. Olen näkäinen, pitkästä aikaa. Haluan syödä, jotain, jotain mitä en saisi syödä. Jotain jota minun ei sallita syödä. Haluan rikkoa rajojani, haluan uida alasti järvessä. Haluan tanssia yöt ja päivät. Haluan sinun haluavan minua enemmän. Haluan tehdä asioita joita en yleensä tee, asioita jotka eivät ole minun tapaisiani. Mutta en kykene siihen. En nyt. En huomenna. 

En edes enää halua. Voinhan olla täällä, maailman laidalla. Voin tuijottaa kuvajaistani lusikoista. Voin hyväillä hiuksiasi, ja suudella sinua. Voin vain olla. Voin pyöritellä ajatuksia päässäni,


Tänään me tanssimme ohuella jäällä, aika hurjaa. Saatan taas nauraa ääneen, kovaan ääneen. Nyt se ei enää kuulosta naurulta, taidan sitten vain itkeä. Katselen sinua, kun tanssit. Olen niin suunnattoman iloinen, niin iloinen, kun voin katsella sinua, olla sinun. Nyt valot sammuvat, yö saapui. Joku muukin saapui. Huhuilen pimeytyyn, tiedustelen tulijan nimeä, mutta jään ilman vastausta. Sitten ajatuksen lipuvat pois mielestäni, häviävät jonnekkin jonne en yletä. Pääni lyö tyhjää, silmät painuvat kiinni, ja sukella pimeyteen.

savuna ilmaan.

♥; Nea